Parikkalan mummille

02:55

Meidän jokaisen aika tulee joskus, nyt oli mummin vuoro. Vaikka vähän vanhuudenhöperö viimeiset vuodet jo olitkin, niin kyllä me kaikki sinua rakastettiin. Karjalanpiirakat eivät maistu enää samalta ilman sinua, ja kuka meille nyt syöttää kolmasti pakastettua makaronilaatikkoa? Entäpä suojelee kellarin möröltä? Tai tarjoaa kyllästymiseen asti makeisia ja pikkusuolaista?

Lapsuuden kesät ovat nyt lopullisesti ohi, on aika siirtyä eteenpäin. Mummin elämä oli täynnä taisteluja, useasti olen miettinyt mistä tämä upea nainen keräsi voimansa. Viipurin lähiöistä Etelä-Karjalan kylään vei mummin tie, ja Parikkalaan se myös päättyi. Me kaikki olemme kiitollisia siitä, että saimme tuntea Bertan sellaisena kuin hän oli, mitään kiertelemättä, mitään anteeksi pyytelemättä.

Kiitos mummi kaikesta. En ole ennen tiennyt että kengurutkin itkevät.

tyttären-poikasi Matti maailmalla

Ajatuksia

02:45

Iso mies on söpö kun se itkee. Tai mitäs väliä sillä on mitä muut miettii, mä taas välillä puhdistin maailmaa. Otettiin aussikavereitten kanssa oluet Parikkalan Mummolle. Hieno nainen hän oli.

Huomenna on taas uusi päivä.

Päivä 2, Darwiniin tutustumassa

28.06.06 klo 20.15

Illalla oli pakko lyödä jarrut lukkoon kahden aikoihin yöllä, Brasilia johti Ghanaa 2-0 puoliajalla ja meidän allasseurue oli tippunut minuun, Mikaan, Mareniin ja Andyyn.

Tänään heräilin yhdentoista aikoihin, söin vähän aamiaista, raavin kaikki informaatio-opukset Darwinin alueesta mukaani ja siirryin altaalle huonetoveri
Debran seuraan. Siinä sitten auringossa kärventyessäni loin vähän suunnitelmia täällä oloni varalle. Kakadun luonnonpuisto, Katherine Gorgen kanoottijoet ja Pine Creekin kaivoskylä taitaa olla mun suunnitelmissa.

Se miten ja missä seurassa noita käyn katsomassa on vielä hämärän peitossa, pitää tässä nyt vielä haistella fiiliksiä ja katsella samanhenkisiä kavereita muutaman päivän ajan Darwinia kierrellen ja katsoa mitä maailma tuo tullessaan.

Aurinkoon kyllästyttyäni kaappasin Marenin matkaan ja käytiin vähän lisää Darwinia kiertelemässä. Satamaa katselemassa ja aallonmurtajakahvilassa pirtelöllä käytiin, löydettiin ulkoilmaelokuvateatteri nimeltään Deckchair Cinema ja muuten vaan nautittiin päivästä. Pitää tuolla teatterissa lähteä joku ilta käymään, ihan ok elokuviakin näyttivät siellä näyttävän. Ja oman piknikinkin saa kantaa mukanaan.

Nyt sitten altaalla on taas menoa, tästä maasta ei kyllä alkoholi lopu. Huomenna voisin vuokrata aamusesta fillarin ja käydä muutamaa Darwinin ihmettä ihastelemassa. Tällä kelillä mua ei kyllä saa metallihäkkyrään istuskelemaan, tuuli tukassa pitää mielen virkeänä.

Kotipuolesta kuului kanssa uutisia, tällä kertaa ei niin mukavia. Mummille oli tämä maailma riittänyt, vanha rouva otti suunnaksi vihreämmät pellot tuonpuolisessa. Tällä kertaa joudun seremoniat jättämään väliin, mutta hengessä ollaan mukana.

Menenpä taas sosialisoitumaan.

Päivä 1, Frogshollow Backpackers, Darwin, NT

27.06.06 klo 22.05

Ja perillä ollaan. Lämpötila miellyttävät +24 nyt, kosteutta on sopivasti muttei liikaa. Eilisiltana lento saapui Darwiniin ajallaan, 6 dollarin shuttlebussimatka vei sellaiset parikymmentä minuutia ja kapsäkkini laskin sohvan viereen lattialle hostellissa 20 sekuntia ennen alkupotkua. Aika nappiin, vaikka itse sanonkin.

Tosin bussissa oli telkkari, josta pystyi alkujuonnot seuraamaan, joten hätä ei ollut ihan niin suuri. Hostelli itsessään on juuri sellainen kuin siltä odotinkin, tällainen pieni ja kotoisa nukkumapaikka palmupuiden juuressa. Löytyy uima-allas ja pari poreallasta sekä kaikki muu tavallinen hostellikama. Sekä ilmainen aamiainen.

Futispeli nyt oli mitä oli, maailmassa ei vaan tunnu olevan oikeutta. 1-0 tuli takkiin, toivottavasti Ukraina tiputtaa italiaanot jatkosta. Mukavan saksalaispojan tapasin siinä pelin aikana ja oluttakin kaveri tarjosi, mikäs siinä futista seuratessa. Mouritz on liikkeellä parin irlantilaisen kanssa, Rachel ja Keith puhuvat irlantia. Kolmisen viikkoa ovat täällä viettäneet, ja muuten kiertäneet Australiaa viime elokuusta lähtien. Muutaman vinkin Darwinista antoivat, joita sitten piti tänään kiertää katselemassa.

Aamupala oli leipää ja muroja, aika ookoo. Siinä aamiasella sitten juteltiin Marenin, saksalaisen tytönheitukan kanssa ja päätettiin kierrellä yhdessä vähän kaupunkia ympäri. Ensin käytiin vain sellainen pikainen kaupunkikierros pyörähtämässä, lähetin kummipojalle synttärilahjan ja muutama muu pikkujutun hoisin alta pois. Ostettiin sitten vähän lounastarvikkeita ja palattiin hostellille pastaa tekemään.

Ruuan jälkeen otettiin suunta Mindil-beachia kohti, tunnin verran itseämme paahdoimme ilta-auringossa ja sitten nautittiin oluet auringonlaskua katsellessa. Tai oikeestaan muutama olut, mukavia nuo saksalaistytöt kun ymmärtävät oluen päälle. Täällä muuten näki sen paljon puhutun auringonlaskun mereen, Darwinin ranta kun osoittaa länteen.

Hostellille palattuamme oli sitten vuorossa perinteinen chillailu, hostellin työntekijät/muut vieraat pitivät barbequeta ja nauttivat mallaslientä. Liityimme siis seuraan.

Nyt yhden päivän jälkeen olen siis syönyt haikalaa, nähnyt nätin auringolaskun, tutustunut paikalliseen backpacker skeneen, tavannut australialaisen Mika Tuovisen, joka ei puhu sanaakaan suomea, mutta jonka äiti on suomalainen. Mika on 38v, työskentelee ympäri Australiaa backpacker-hostelleissa ja on kovin sentimentaalinen.

Olen myös tavannut pari saksalaista, joista toinen on nätti ja toinen melko hämärä, puhunut suomea suomalaisen Jennin kanssa joka työskentelee yliopiston kahvilassa, kuullut mitä ihmeellisimpiä tarinoita reppureissaajilta ja mikä tärkeintä, kotiutunut Darwinin lämpöön.

Aika hyvin yhdelle päivälle. Mä niin tiesin että tää on oikee paikka viettää talvilomaa. Nyt siirrän itseni takaisin altaalle, olutta on.

Loma, sequel 2, päivä 0, Sydney Domestic Airport, gate 4 ja lento numero QF846

26.06.06 klo 18.37

Sydneyssä taas. Enpä olisi muutama vuosi takaperin uskonut tässä metropolissa ihan näin usein vierailevani, mutta elämähän on yllätyksiä täynnä. Tunnin verran olisi lennon lähtöön aikaa, väsyttää aivan pirusti.

Puolenpäivän tienoilla kämpiltä läksin liikkeelle, pienten kommellusten kautta lopulta tänne oikeaan paikkaan päädyin. No, sitä vartenhan mä tuota aikaa varasinkin ekstraa, itse lentokentällä olin jo puolisentoista tuntia sitten. Check-innit meni rutiinilla, ja näistä lennoista sain jopa frequent flyer -pisteitä Finnairille kerrytettyä. Ilmainen Keski-Euroopan matka lähenee.

Andyä en nyt aamulla enää ehtinyt näkemään, oli jo ehtinyt karata työnsä pariin, mutta eiköhän se iso mies selviä ilman mieshalia tällä kertaa. Eilisyö meni valvoessa, olipa hyviä futispelejä tarjolla. Harmi että Hollanti tippui, pitää nyt etsiä uusi suosikki. Tosin tuolla pelillä ansaitsivatkin joutua pihalle.

Lento kestää sellaisen 4 tuntia, tai kaiketi 4,5h kun otetaan aikaero taas huomioon, matkaa kertyy sellaset rapsakat 3100km. Ihan noin vertailun vuoksi, matka on samaa luokkaa kuin lento Helsinki-Vantaalta Madridiin. Taikkasten Kairoon tai pohjois-Irakiin. Darwin on 30 minsaa Sydneyn aikaa jäljessä, enpä ennen olekaan ollut tuollaisessa epästandardissa aikavyöhykkeessä. Mutta se mitä tuo aikaero mulle tarkoittaa on se, että Aussien peli Italian liimatukkia vastaan alkaa Pohjois-Territorion paikallista aikaa 00.30, ja mun lento saapuu 23.40 maan kamaralle.

Tuohan tekee siis alle tunnin verran peliaikaa tehdä liikkeitä ja etsiä joku kolkka missä peliä on mahdollista seurata. Tiukille taitaa vetää...

Lähdön tunnelmaa

Jussi oli ja meni, kyllä mekin täällä koreaksi pistettiin Timpan kanssa. Grillailua, olutta, viiniä, auringonpaistetta ja suomalaista poppia. Ja paljon suomalaisia kirosanoja. Jokunen ihminen siinä kävi pyörähtämässä ja meidän touhuamme katselemassa, mutta aika nopeasti ne kyllästyi. Mutta meitähän se ei haitannut, avasimme siis uuden oluen.

Tentti meni ihan mukavasti, tosin täällä täytyy kirjoittaa kuulakärkikynällä. No, siinäpä tarkastavat mun sutattuja harakanvarpaita. Ja vikan esseenkin sain takaisin, Gallipoli-kirjan arvostelu. 96/100, kai mä jotain osaan. Koko kolme tuntia tentissä meni, mutta sitten olikin jo kiire grillailua aloittamaan, olihan kello jo yli puolenpäivän.

Siitä seuraavasta yöstä ei oo paljon kerrottavaa, pyörin sängyssäni ja voin pahoin. Mutta lauantaina olikin taas futista vuorossa, 4-4 päättyi peli lopulta. Tuntui että puolet meidän kavereista oli krapulassa, ja vielä nilkkanikin väänsin. Pirullista.

Eipä siinä, illalla vähän nilkutin ja otin rennosti, yöllä tuli katsottua futista ja nukuttua muutama tunti, seiskalta ylös ja lauta kainaloon ja Timon kanssa kohti Newcastlen aaltoja.

Surffiennusteet pitivät paikkansa, mukavan tyyntä ja kauniita aaltolinjoja oli tarjolla. Ei mitään hurjia tällä kertaa, joka olikin parempi, olihan mun tukijalka hieman turvoksissa eiliseltä. Mutta mä järkeilin asian niin että laudalla tulee seistyä kuitenkin vain hetki, ja ihan lillumisen ilosta siellä oli taas mukava olla.

Isomman kokoinen delfiiniperhe tuli meitä taas morjestamaan, ainakin 10 laskin noin äkkiseltään. Ei ne meitä vieroksuneet, melkein olisi voinut syöttää kädestä jos olisi ollut jotain ystäville tarjota. Kai ne jotain kaloja ruoakseen vetää. Juuri ennen saapumistamme olivat myös pari valasta bonganneet vähän kauempana rannalla, joten melkoista eläinshowta täällä on tarjolla.

Paljonko maksaisit yhdistetystä delphiini/valas -bongausristeilystä? Mä en enää latin latia, nää on koettu.

Nyt tässä varmuuskopion tiedostoja koneelta talteen, jotta ei mahdollinen pelin hukkaus koske ihan niin paljoa. Olen myös muutamaa videoprojektia tässä ihan huvikseni kasaillut, ei tää mun kone ihan yhtä nopea ole kuin koulun mäkit ja mukana tulleet ohjelmatkaan nyt ei ihan kaikkeen taivu, mutta muutaman jutun kasailin aikani kuluksi.

Niitä voi käydä tarkastelemassa galleriassa tutussa-putussa osoitteessa http://laanecoorie.1g.fi/kuvat/, sieltä loppupäästä päivitettyjen päivämäärien takaa ne löytyy. Nyt kun on Canberra saatu arkistoitua, onkin aika ladata kameran akut pohjoisterritoriota varten.

Voisin seuraavaksi ottaa tirsat ja sitten alkaa suunnitteleen kamojen pakkausta. Illalla käydään vielä Stewartin ja Timon kanssa illallisella keskustassa, hollantilaiskamu kun poistuu ensi viikolla kun mä oon jo muualla. Ehkä voisi vähän myös vanhoja muistella ja kuvia reissuilta katsella siinä inkiväärioluen ääressä.

Ja tietty yhteystietoja vaihdella, Amsterdam ei nyt niin hirveän kaukana Suomenkaan kamaralta ole. Jospa vaikka jossain välissä olisi vähän pidempi viikonloppu...