Suomen kamaralla

lauantai, 29.12.2006 klo 18.15

Ruisleipä, sauna, luistinrata, sinihomejuusto, jouluruuat. Ja tietty äiti. Täällä ne kaikki odottivat. Lämpötilakin on vedellyt vähän enemmän talvisia lukujaan tässä parin päivän aikana, -6 alle taisi neula vähän tipahdella hetkellisesti. Ihmeellisintä on, kun aurinko ei juuri puiden latvojen päälle nouse, ja pimeä laskee niin pirun aikaiseen. Onpa hienoa olla kotona.

Äiti ja sisarukset olivat mua kentällä vastassa, jopa kaikki tavarani olivat osanneet toiselta puolelta maata perille. Kovin oli mielenkiintoinen fiilis kun pystyin suomeksi kentällä kysymään neuvoa. Siinä sitten äidin kyyneleet pyyhittyä vedin talvitakin niskaan ja suunnattiin autoa kohti. Kyllähän se ilma hieman poskia puri, mutta kaikkeen kuulemma tottuu.

Nyt tässä muutaman päivän kotona olleena on pidetty Suomen kulttuurin & kielen pikakurssi, taidan mä tätä vielä osata. Kaikkea tuttua ja kotimaista on kokeiltu, ei se niin erikoiselta tunnu. Jopa autolla osaan ajaa tällä puolen tietä, tosin vinkkarit on väärällä puolella. V*tuttaa vaan kun noi kaikki tv-ohjelmat on tekstitetty, häiritsee elämystä. Ja vuosi sitten tuntui että ilman ei pärjätä.

Noin kokonaisuutena ei tää niin pahalta tunnu. Ilmat on ihan siedettävät, ja vähän kerrassaan tuohon suomen kieleen ympärillä tottuu. Mutta toisaalta enpä tässä hirveästi ole sisältä poistunut, mitä nyt hieman ensijäitä oli käytävä testaamassa tuossa keskustan kentällä. Seuraavat päivät/viikot näyttää miten pahaksi tää tästä muuttuu. Mulla on kuitenkin fiilis että ylöspäin ollaan menossa, uudet seikkailut odottavat.

Mitäkö muuttui? Itse en tunne muuttuneeni kummasti, mitä nyt vuosi toi mukanaan vähän laajempaa ajatusmaailmaa. Sekä ison kasan elämyksiä. Matkustelukipinä jäi päälle, eiköhän tässä lähivuosina vielä voisi vähän kierrellä. Ja kun partani ajoin pois siskokin muutti mielensä että olisin muuttunut. Vaikka vähän erilaiset vaatteet olikin päällä kuin lähtiessä. Mutta sitä se on 13v teinitytön elämä. Suomen päässä en nyt ole hirveästi eroja havainnut, katsoo sitten onko Tampereella jotain kummempaa. Eiköhän tää kuitenkin ollut mulle vaan pieni välivuosi, tästä jatketaan vanhoin kuvioin. Tai ehkä jotain pientä voisi muuttaa...

Tässä vaiheessa on aika kiittää siis kaikkia kanssani "matkanneita", tää reissu on paketissa. Vieraskirjaan voisit mainita jos vuoden aikana mukana poikkesit, olisi kiva nähdä itsekin kuinka moni mun toilailuja seurasi. Mutta nyt, Welcome 2007!