Kotia kohden

tiistai, 26.12.2006

klo 17.15
Sydneyn kentällä ollaan, vikaa kertaa hetkeen. Ulkona aurinko paistaa kauniisti, terminaalissa tuoksuu kerosiini ja kotia kohti suuntaavat turistit ostavat paljon tuliaisia. Piti munkin muutama. Rahaakin olisi vielä $80 jäljellä, mutta taidan säästää ne ja vaihtaa Suomessa euroiksi.

Kate heitti mut aamulla bussipysäkille, olin mä muutaman tunnin unta saanut. Se kahdeksan tunnin matka meni joutuisasti nukkuessa, ja kohta oltiinkin taas Sydneyssä. Tuli muuten ekaa kertaa ylitettyä Harbour Bridge, kun bussi sen kautta kulki Central Stationille. Muut hyppäsivät keskustassa pois kyydistä, mut kuski vielä kuskasi lentokentälle. Kentällä olin hieman ennen kahta, joten on tässä ollut aikaa taas kenttää kierrellä. Ostin matkalle lukemista, muutaman ostoksen suoritin myymälöissä ja söin valtavasta leikkelelautasesta Crescent Headissa kasaamiani eväitä.

Queenslandin omaa Bundaberg-rommia en saanut ostettua mukaan, kun ovat euroopassa muuttaneet säännöksiä poissa ollessani. Lontooseen asti olisin päässyt, mutta sieltä yhteyslennolle ei saa käsimatkatavaroissa kuskata mitään nestemäistä. Eivätkä antaneet tax freetä ostaa ennen kuin olin rinkkani tullannut kohti Helsinkiä jo menemään, eli en saanut ruumaankaan mitään lastattua. Pirun terroristit.

No, kohta pyörähtää laskuri käyntiin. Vain 30 tuntia ja counting. Missä on teleportit, eikös nyt jo tulevaisuutta eletä?


klo n. 3 tuntia koneen noususta

Lento lastautui kyllä ajallaan, mutta siinä sitten jotain ongelmaa koneessa korjasivat tunnin verran ennen kuin kone pääsi nousemaan ilmaan. Selkeni sitten että osa jota venailtiin oli bisnes-luokan ruuan lämmitysuuneihin jotain sulakkeita tms. eikä insinööri edes saanut vikaa korjattua, kunhan lastasi osan mukaan ja siirsi vastuun Lontoon pään mekaanikoille. Kyllä tää kone näyttää mukavasti ilmassa kestävän, vaikka nyt ykkösluokka joutuu hetken ruokaansa odottelemaan kun meitä muita palvellaan ensin. Kyllä turistia hemmotellaan.

Koneen numero on Qantas 1, ja kyllä tää taas ihmisiä vetää. Näyttäisi spekseissä lukevan et reilu 400 ihmistä mahtuu, eikä kovin montaa tyhjää paikkaa ole tullut bongattua. Ruoka oli vaihteeksi loistavaa, ja sitä oli mun mielestä jopa liian paljon. Go Qantas go.

Katselin tuossa juuri sellaisen hermoja rentouttovan äktion-pätkän kuin Snakes on the Plane, nyt voisin koettaa hieman torkkua ennen pysähdystä Bangkokissa. Näytettiin kartan mukaan juuri Darwinin yli lentävämme, paikallisaika on 23.05, aikaa Bangkokiin on 4:55h ja ulkona on pimeää.

Nyt enää 4:54. Loistavaa.


klo 7:05h Lontoosta

Bangkokin kenttä oli ruma ja betoninen, vaikkakin selvästi aivan viime aikoina rakennettu. Vähän oli kuin olisi isossa sylinterissä kävellyt. Pistivät meidät siellä vähän ulkoilemaan, käveltiin hirmuinen lenkki yläkertaan ja uudestaan turvatarkastusten läpi vain päästäksemme takaisin samaan koneeseen. Koneessahan ei turvasäännösten mukaan saa olla ihmisiä kun sitä tankataan.

Stoppi kesti jonkun kolme varttia, kävin haistelemassa hajuvesiä ja join vettä. Nyt ollaan lennetty viitisen tuntia, sain jopa hieman nukuttua. Vieressä nuori plikka voi pahoin, jotein luovutin paikkani käytävän äärestä hälle. Raavas suomituristi ei matkapahoinvoi.

Alla kiitää sellaisia kuuluisia paikannimiä kuin Kabut, Dushanbe, Islamabad ja Samarkand. Taidan ottaa taas torkut.