Saturday, March 18, 2006

Whenever, wherever, whatever

Amanda muutti pois tänään, meni johonkin pienenpään kämppään koska ei saanut koulujuttujaan tehtyä. Eihän me edes meluttu. Menetys ei ollut suuri. Katsoos nyt kuka siihen tilalle sitten tulee.

Harkkatöitä tehdessä, ruokaostoksilla ja telkkaria katsellessa, siinäpä päivän ohjema. Ei oikeen aurinkokaan paistanut, joten ei voinut uima-altaallakaan köllötellä.

Melbournessa alkoi Commonwealth Gamesit muutama päivä sitten, englantilaisten valloittamien maiden karkelot, vähän kuin mini-olympialaiset. Teevee on nyt sitten täynnä kesäurheilulajeja, yksi kanava näyttää jatkuvalla syötöllä kisoja. Aina välillä tulee itsekin seurattua.

Tarttui myös kauppareissulla matkaan pullo kirkasta, tislattua lähdevettä Suomesta 0,7l verran, täytyy kai opettaa kämppiksiä tässä joku päivä...

Huomenna meillä on kauden avauspeli, College-Uni, eli siis asuntoloiden hemmot vastaan koulun edustusjengi, ei siellä ihan tosissaan pelata ja yleisöä pitäisi virrata paikalle sankoin joukoin. Milläkö tämä varmistetaan? No halvalla oluella ja BBQ:lla tietty. Myyvät kuulemma kauden aikana kannattajakortteja, joilla saa alennuksia oluen hinnasta kotipelien aikaan. Eli siis täällä on anniskelu pelien aikaan. Miksikäs sitä tartteisi jalkapallosta tykätä, jos kalja on halpaa. Melko velmuja.

Jaa niin tuo otsikko? Kate kertoi eilisiltana että tuo oli iskurepliikki, jolla Will Smithin vaimo upotti viimeisen naulan arkkuun ja kohta hääkellot kilkatti. Kieltämättä aika tehokas. Ollaan me helppoja, ollaan.

Älkää kysykö miksi siitä tuli puhe. En mä muista.

2006-03-18
20.5,25.5,0
22.4,63,8,SE,4
23.5,60,8,S,9

Vihreätä iltaa

Käsi ylös kuka on kuullut Pyhän Patrickin päivästä? Mä en. Mut sepä on ultimaalinen syy lähteä ulos ja ns. vetää perseet. Irlantilaisiin se jotenkin liittyy, ja vihreään pitää pukeutua. En oo irkku enkä pitänyt vihreetä päällä, baareissa oli kovat jonot ja jengi päissään. End of story.

Sain myös päivällä kouluesseet aluilleen, viimein. Timppa myös ilmoitti saapuvansa katsomaan Formuloita Brisbanesta käsin, joten eipä tarttee hengailla siellä yksin. Myös webcamia tuli tutkittua. Melkosta, niin se tekniikka kehittyy.

Viikonlopulle ei oikeestaan oo mitään suunnitelmia, ihanaa. Taidanpa ottaa lunkisti.

2006-03-17
20.6,25.5,0
22.6,51,3,SW,6
24.0,50,2,S,13

Thursday, March 16, 2006

Miksei torstaille keksi koskaan mitään hyvää otsikkoa?

Eilisilta ei mennyt ihan putkeen, oli osa junaradasta suljettu Newcastleen päin mentäessä, ja se oli korvattu bussikyydillä. Sillähän meni sitten vartin verran enemmän aikaa perille, joten missasin puoli yhden junan 5 minsalla. Tiedossa oli siis parin tunnin venailu, tai taksimatka. Päätin venata (ihan oikeesti!).

Kävin palkitsemassa itseni päivän rasituksista yhdellä Ginger Beerillä Breweryssä, olihan siellä jokunen tuttukin pikkulauantaita viettämässä. Mutta kun en oikeen ollut biletuulella, niin join olueni ja suuntasin askeleeni kohti Nobby's Headia, Newcastlen ihan itäisintä kärkeä, joka työntyy uhmaavasti kohti avomerta.

Se oli sellainen 45minsan reissu, vaikka aika reippaasti kävelinkin. Yllättävän pitkä matka, majakalta aallonmurtajan kärkeenkin käveli 5 minsaa, varmaan lähemmäs puoli kilsaa. Hetken kuuntelin meren tyrskyjä ja katselin horisontissa loistavia rahtilaivoja.

Pakko myöntää, että on se aika huumaava kapistus tuo meri. En ihmettele enää yhtään niitä, joiden veri vaan vetää takaisin meren ääreen, joku siinä vaan vetoaa. Aikani haaveksittua totesin että on pakko lähteä takaisin kohti juna-asemaa tai missaan seuraavankin junan.

Ehdin, junassa Dan-niminen kaveri (pakko olla jenkki) julisti kovuuttaan koko junavaunulle, marisi kuin pikkulapsi ja pisti yhden penkeistä paskaksi kun ei muuta keksinyt. Dorka.

Tänään tarkistin taustoja autosta, kyllä se ainakin rekisterissä tuon kaverin nimissä on eikä mitään piilokuluja ole lainhallinnon puolelta tiedosssa. Laitoin myös vähän tiedustelua paljonko osat vanhoihin Volkswageneihin erikoistuneessa korjausliikkeessä maksaa. Kunhan saan vastauksen, niin lasken vielä vähän kuluja ja ilmoitan sitten kaverille vieläkö autoa haluan tulla katsomaan. Nelson lupasi lähteä mukaan, jos päätän Sydneyyn reissata, ensi tiistaista puhuttiin alustavasti. Mennään prätkällä niin ei ihan kolmea tuntia tuhraudu matkaan suuntaansa. Hyvä olla joku messissä joka vähän enemmän asioiden päälle ymmärtää.

Eli aika paljon se on nyt kiinni siitä testiajosta, jos ei tunnu hyvältä/joku muu juttu klikkaa, niin jätän ostamatta. Muuten voisin vaikka vähän rahaa laittaa kiinnikin.

Nyt painun nukkumaan, huomenna tiedossa täysi päivä, tarkoituksena olisi noita harkkatöitä väsätä alta pois ennen Melbournen matkaa.

PS. Lisäsin myös kuvagalleriian muutaman kuvan, ainakin Commencement Dinneristä löytyi muutama.

2006-03-16
18.8,34.8,0
23.0,78,0,Calm
33.7,31,1,NW,6

Junassa välillä Sydney-Newcastle, ke-iltana klo 21.40

Mun pitäisi tehdä enkun esitelmää, mutta kun ei nappaa, niin kirjoittelenpa tuntoja tältä ja eiliseltä päivältä. Aikaahan mulla on, junamatka kestää tosissaan sen kolmisen tuntia. Tää on vähän sama kuin päättäisi lähteä Joutseno/Lappeenranta akselilta shoppailemaan Helsinkiin, kun "tuli sellanen fiilis". Mutta onpahan halpaa kuin saippua, meno-paluu maksoi kympin euroissa.

Eilisessä ei oikeen ollut mitään kerrottavaa, käytin päiväni aikalailla nukkumiseen ja autotietoudella itseni sivistämiseen. Jotenkin tuntuu että mä oon viimeinen ylhäällä illalla ja eka hereillä aamulla koko kämpässä. Ja kämppikset ihmettelee kun mä en pysy aloillani, heillä illat kuluu aikalailla O.C.:ta/Frendejä/Simpsoneita/lisää tähän joku hyvä nuorisosarja DVD:ltä katsellen. Siis jos telkkarista ei tule Suurin laihduttaja/Onnenpyörä/Oprah.

Tänään sitten kävin aamulla tunnin opiskelemassa, ruokailin kotona ja suuntasin kulkuni kohti Sydneytä. Menomatkalla lueskelin oikeestaan koko matkan surffauksen historiaa ja tein muistiinpanoja, nyt pitäisi tosissaan seuraavaksi kasata esitelmä siitä. Mutta sehän on vasta maanantaina, onhan tässä aikaa. Päätin myös skipata sen viikonloppuseikkailun, tiedossa olisi 20km marssia luontoa katsellen, telttailua ja sitten suunnistusta. Ei siis mitään extreme-urheilua, tylsää. Käyn mieluummin pelaamassa futista sunnuntaina ja teen kouluhommia muun ajan.

Ja pieni flash-back maanantailta, kävin kokeilemassa autolla ajoa tässä maassa, Loraine oli hommannut auton. Onhan se vähän hullua, piti melkein istua vasemman käden päällä ettei tule pelkästään sillä ohjattua autoa. Aina kun istuu penkille, niin on vaan pakko hokea mantraa "aja vasemmalla, aja vasemmalla". Mutta kyllä siihenkin tottuu, ei me pitkään ajettu mutta tuntuman siitä sai. Vielä vähän on nuo väistämisvelvollisuudetkin hakusessa, mutta ehtiihän niitä opetella. Päätin tällä kertaa väistää kaikkia.

Sydneyssä kävelin keskustan päästä päähän, tavoitteena oli tutkia jos löytyisi surffilautaa. Eihän ne keskustan liikkeet mitään tarjoa, pitäisi mennä Bondille/Manlyyn/muiden biitsien tuntumaan, siellä ne oikeat lautaliikkeet pitää majaa. No, tulipahan päivän liikunta-annos suoritettua.

Siitä sitten välipalan nautittuani oopperatalon kupeessa menin juna-asemalle ja hetken tavattuani aikatauluja ostin lipun Parramattaan, Sydneyn esikaupunkiin. Reilulla eurolla puolen tunnin matka perille ja soitto autokaverille. Se tuli mut noutamaan rotiskollaan (mahdollisesti mun rotisko viikon kuluttua), ja etsimme tiemme kohti hänen kotiaan.

Siinä sitten vähän potkiskeltiin renkaita, katseltiin moottoria, tutkittiin papereita ja tuumittiin tulevaisuutta. Kyseessähän on ei sen enempää tai vähempää kuin vm. 72 VW Kombi, tunnettu myös nimellä H.I.P.P.I, Hemmetin Ihana Pilv.. Pakokaasun Poltto Instanssi, suoraan vapaan rakkauden, Jimmy Hendrixin ja flowerpowerin ajalta. Se ei ole pelkkä auto, se on elämäntapa. Kukertavan violettina kori kiilsi ilta-auringossa kun hän asemalle mua noutamaan saapui.

Omistaja oli kieltämättä juuri sen näköinen jota odotinkin tuollaisen vaunun omistajalta: pitkät tummat hiukset ja pyöreät silmälasit, vain kitara ja se laiton nautintoaine huulesta roikkumasta niin illuusio olisi ollut täydellinen. Eihän auto uuden veroinen ollut, mutta mitä mä siitä ymmärsin niin kyllä kaveri kaikkensa on tehnyt pitääkseen sen kunnossa, onpa ammatiltaan mekaanikko.

Ruostevaurioita oli paikka paikoin, etuiskarit olisi vaihdettava ja kaikkea muuta pientä oli ympäri autoa. Hintaa $1400, varmaan 600-1000 dollaria menisi kunnostuksiin. Riippuen tietysti miten hyvään kuntoon sen haluaa, kyllä tuohon rahaa saa palamaan. Mutta tärkeimmät osat toimi. Enkä nyt puhunut takapenkistä, pojat...

Parasta siinä vaan olisi se, että kaikki rekisteröinnit, vakuutukset ym. olisi kunnossa elokuun loppuun asti, joten (sormet ristissä) autoon ei periaatteessa tartteisi laittaa siirtomaksujen jälkeen laittaa rahaa muuta kuin bensaan. Kyllä autolla luultavimmin 6 kuukautta kulkisi vaikka väkisin ilman lisähuoltoja, mutta sittenpä se voisi olla valmis romuttamoon.

Mutta se tärkein, fiilis, oli tallella. Auto oli koristeltu sisältä mitä ihmeellisimmin hippimaalauksin, teki mieli lukita itsensä sisälle, sulkea silmänsä ja jäädä kuuntelemaan tarinoita mitä ajopelillä olisi kerrottavanaan. Juuri tällaista autoa mä oon miettinytkin, en mä halua mitään perus-toyotaa, jossa ei oo mitään munaa. Mitä sitten jos auto jättää joskus tielle, tärkeintä on asenne. No worries, mate.

Ainut ongelma oli, että koe-ajo ei tällä kertaa onnistunut. Knok-knok, kuulemma ekaa kertaa jäi valot päälle autoa sammuttaessa, kaverin piti jotain kikkailla sulakkeiden kanssa, jotta sai ne pois päältä. Ja ei halunnut käynnistää autoa enää, jottei akku kulu loppuun. No, en mä vielä oo sitä ostanut. Ja kun oltiin etukäteen jo sovittu että tällä kertaa tuun vaan katsomaan kokonaisuutta ja hakemaan fiiliksiä, hän halusi noita pikkujuttuja korjailla ennenkuin autosta luopuu, niin eipä tuo ongelma ole.

Tuohon hintaan autolla on tietysti melkoisesti muitakin ostajia, onhan tuo aika klassikkoainesta. Ja jälleenmyynnin kanssa ei varmasti tule ongelmia, kaikki backpackerit haluaa oman. Mutta kaveri oli vähän sitä mieltä että antaisi auton mieluummin sellaiselle, joka ei ajaisi sillä maan poikki ja hylkäisi tien poskeen, vaan pitäisi siitä huolta. Kyllähän tuollaisen vanhan rouvan kuuluu saada perheenjäsenen kohtelu. Tätä siinä kovasti lupailin, mä oon valmis vähän laittamaan rahaa kiinni jotta auton saa kuntoon ja katsomaan sen perään. Kun jos budjettina pidin sellaista 3K dollaria, niin onhan tuossa varaa kunnostaa. Varsinkin jos vähän vielä tinkaa hinnasta.

Mutta nyt on oikeesti aika siirtyä surffauksen historian pariin, katsotaan miten tämä tarina jatkuu. Lupasin pari päivää miettiä, viikonloppuna hällä olisi aikaa autoa katsoa ja joskus alkuviikosta mä sen ehtisin noutaa jos kaikki menee hyvin. Katsotaan nyt mitä tästä tulee. Thumbs up.

ti:
2006-03-14
21.5,26.2,0
23.7,77,6,S,7
25.0,61,6,SE,13

ke:
2006-03-15
20.9,28.5,0
22.1,83,8,Calm
26.8,74,5,NE,4

Tuesday, March 14, 2006

Surffaamista nättinä päivänä

Aamulla kävin kuvauksen teoriaa opiskelemassa, nälän yllättäessä kämpille välipalaa nauttimaan. Totesin siinä samalla päivän olevan tavanomaista hienompi, joten kun vielä Timon tapasin siinä kotimatkalla, oli ratkaisu helppo: enkun tunnille vain essee opelle kouraan ja kirkkain silmin "toiselle luennolle".

Timolla on se hollantilainen kaveri siinä ihan pelimestoilla rannan ääressä, siellä se on lautaansa säilyttänyt. Todettiin että aallot eivät olleet kovin mainiot surffaamista ajatellen, mutta painuttiin sekaan kuitenkin. Tai eihän mulla omaa lautaa ole, mutta lainasin Timon sillä aikaa kun hän veti rannalla henkeä.

Kyllä sillä muutaman kerran taas seisoi, mutta oli kyllä kovin mahottomat aallot. Ja ei miehellä taitoa. Aikamme pulikoituamme suuntasimme takaisin kampukselle ja kohti iltapalaa. Itse havaitsin siinä että varmaan tuo suolavesi yhdistettynä raakaan melomiseen laudan päällä väsyttää melko vahvasti, meinasin nukahtaa bussiin. Mutta silti tässä vielä kukutaan, perhana.

En voittanut eBayn huutoa, ihan siedettävään $281 hintaan se lauta jota katselin meni. Ja kun oli vielä uusi, niin ei paha. Tosin olisi sijainnut Sydneyssä ja sen olisi saanut vasta kuun lopussa, eikä sitä ole kiillotettu. Mutta kaikki aikanaan, vielä noilla näyttää olevan iso tukku samanlaisia tarjolla, johonkin 300 dollarin tuntumaan arvelin oman lautani napata. Ja kun sitä ei ole vielä kiillotettu, siihenhän voisi vielä vähän jotain omaa kuviota lisätä. Mikähän se voisi olla..?

Peruuntui myös mun Canberran reissu, Kenneylle tuli menoa kotipuoleen, kun äippä muuttaa ja tarttee apua. Mutta tässähän avautui sitten telttaretkeilymahdollisuus samalle viikonlopulle, taidanpa käyttää tän villin kortin.

Ja formulaliput on nyt varattu, jos ei Timo Brisbanesta lähde, niin menen itsekseni.

2006-03-13
17.2,33.8,0
21.5,78,2,NE,2
33.2,32,3,NW,9

Monday, March 13, 2006

Commencement & Recovery dinner ja Intercollegie swimming carnival

Kävin ensin lauantai-aamuna vähän surffaamassa, meitä oli sellanen 15 henkeä. Balilla saatu oppitunti oli todella paljon parempi ja syväluotaavampi, täällä ne vaan kertoi miten laudalla pitäisi seistä ja sitten veteen. Tosin nyt aikaakin oli vaan 80 minsaa, kun Kutalla me surffattiin 2,5 tuntia.

Oli vähän liikaa jengiä sille alueelle jossa surffattiin, oli yhdelle aallolle aina vähän liikaa tulijaa. Aallot oli muutenkin aika paljon erilaiset kuin Balilla, täällä ne kaatui samantien, teki homman paljon vaikeammaksi. Hetki meni totutellessa, mutta kyllä siinä sitten jo laudalla seisoi. Tunnin hyöty oli lähinnä se, että päätin hommata oman laudan mahdollisimman pikaisesti, kyselin vähän siinä opettajilta minkälainen mulle sopisi. Nytpä tiedän tasan tarkkaan mitä etsin.

Siinä samalla kypsyi sitten ajatus siitä autosta, kyllä mä sen hommaan. Tässä viikonlopun aikana on kovasti etsitty tietoa netistä, alkaa tuo valikoima rajautumaan pikkuhiljaa.

Krikettiä en ehtinyt pelaamaan, kävin muutaman surffiliikkeen katsomassa ja sitten oli pakko nukkua pari tuntia ennen juhlia. Puoli tuntia ennen juhlien alkua ylös ja suihkun kautta paremmat kuteet niskaan, dödöä kainaloon ja ulos. Tytöt oli pykännyt itseään puolesta päivästä alkaen, mulla meni sellanen 15 minsaa. Ei oo hukkaan lukemattomat vuosijuhlavalmistautumiset menneet, harjoitus tekee mestarin.

Kyllähän ne vuosijuhlat oli, tosin ilman akateemista etikettiä. Jokunen melko karsea esitys mun silmään pisti, mutta pääosin kaikki oli panostanut oikeen kunnolla, oli muutamalla pojalla ihan puvutkin päällä (tosin valkosilla lenkkareilla).

Istuttiin kämppisten kanssa samassa pyöreässä pöydässä, vähän siinä heitä opastin akateemisen etiketin saloihin samalla. Eihän siitä mitään oikeen meinannut tulla, tytöillä se kuuluisa "anna miehelle aikaa olla herrasmies" -osuus vähän tökki. Tasa-arvo jyllää. Eikä me pojatkaan nyt niin täydellisiä oltu, varsinkaan loppuillasta.

Kolmen ruokalajin ruoka oli hyvää, viiniä oli pullo valkoista ja punaista / pöytä ja loput tarpeet sai täyttää baarista. Vain snapsit puuttui, eikä niitä saanut ostettuakaan, ei kuulemma anniskeluluvat taivu pelkän alkoholin myymiseen. Sain kuitenkin konjakin lirkuteltua baaritytöltä ilman pidentäjiä, joku raja näissä asioissa on kuitenkin oltava.

Hetken aikaa keikuteltiin itseämme DJ:n tahdissa, tarjolla ei ollut perinteistä tanssimusaa. Ei kuulemma kovin moni paikallinen taivu tangon saloihin, jenkasta puhumattakaan. Harmi, mutta maassa maan tavalla.

Siitä sitten keskustaan baariin, joka olikin sitten taas perus-baarimenoa. Alan olla vähän kypsä tuohon yökerhossa keikkumiseen, jospa vähän pitäisi taukoa. Baarista poistuessamme meno oli aikalailla samanlaista kuin Tampereella neljän pintaan baarien suljettua ovensa, kaikki halusi taksin ja 45 minsaa seuraavaan bussiin. Tosin tällä kertaa ei ollut -15 pakkasta. Tällä tiedolla kämppiksiäni rohkaisin siinä heidän murjottaessaan. Ei auttanut, mutta ajatushan se on tärkein.

Sunnuntai-aamulla passasin suosiolla futistreenit kymmeneltä, ja siinä kahdentoista aikaan kömmin ylös makkarankäryn kantautuessa hajuhermoihini avonaisen ikkunan kautta. Ei vieläkään ollut tarjolla pihviä, hampurilainen makkaralla, pekonilla ja kananmunalla.

Testasin siinä altaassa sitten snorkkelit, kyllä niillä ui, mutta ei kovin pitkälle. Hyvähyvä. Taas isossa kasassa urheiluhallille ja kannustustarpeet esille.

Meitähän on täällä 3 asuntolaa, International House, Edwards Hall ja Evatt House. Sellaista jenkkityylistä kilpailua se oli, piti koettaa peitota toisensa, voittaja saa mainetta ja kunniaa. Oli kannatuslaulua, banneria, paljon näyttöhaluisia poikia ja paljon huutoa.

Tuli siinä mieleen tyttöjen uima-altaassa polskutellessa että täähän on nerokas veto, kuka lie keksinyt? Helppo keino saada tytöt altaaseen kauhomaan bikineissä poikien kuolatessa rannalla. Mistäs me saadaan uima-allas TTY:lle?

Ensin oli tyttöjen 50m freestyle, kyllä siellä oli ihan oikeesti kilpailunhaluisiakin mukana. Selvästi oli uitu enemmänkin kuin mitä uimapatjalle könyäminen vaatii. Olihan siinä kannatusta, mutta alkoi siinä kymmenennen erän vaiheilla hieman into hiipua. Lopulta tuli poikien vuoro, ensin kovimmat kilpailijat alta pois ja sitten me vähemmän kilpahenkiset.

Ideanahan tässä tapahtumassa oli, että jokaisesta osallistujasta sai asuntola aina 1 pisteen ja lisäksi kolme parasta palkittiin pisteillä. Ja sitten jollain uskomattomalla laskukaavalla suoritetaan voittajan laskenta. Jokaisella osallistujalle lasketaan kanssa vuoden mittaan näissä tapahtumissa aktiivisuuspisteitä, jotka ovat yksi kriteeri kun valitaan ensi vuodelle ihmisiä takaisin asumaan asuntolaan. Eipä taida paljoa merkitä mulle.

Niin, se uimakilpailu. Freestyle, vapaa-uinti, siitähän tässä oli kyse. Onneksi ei meidän erässä ollut nopeudesta kyse, kaikki oli IH:sta. Löysin altaan pohjalta yhdet uima-lasitkin matkalla, ne ystävällisesti poimin mukaani ja ojensin toimitsijoille maalissa.

Siitä sitten hengityksen tasaantuessa satuin näkemään päivän ohjelman: vuorossa oli vielä rinta-uintia, perhosta, viestit ja luultavasti jotain kuviokelluntaakin vielä päälle. Ja tietty poikien ja tyttöjen erät erikseen. Kiitti hei, mulle riitti, totesin ja poistuin maisemista.

Ei oikein tuo kilpailupuoli tuossa napannut, ehkä sitten jos tulee vähän jotain kiinnostavampia lajeja. Kuulemma toiseksi tultiin kokonaistuloksissa, mutta voitettiin eniten paikallaolijoiden sarja. Hyvä me.

Huomenna pitäisi taas opiskella, nyt on mennyt vähän hyväntekeväisyyteen taas muutama päivä. Tästä se lähtee.

la:
2006-03-11
20.0,27.2,0
22.9,79,8,SE,4
26.5,59,2,SE,2

su:
2006-03-12
20.4,30.8,0
22.5,85,0,Calm
29.7,49,0,SE,7