Äidin iloksi

Täällä ollaan, on vaan tuo tenttejä edeltävä laiskuus iskenyt päälle. Jaa ette ole kuulleet sellaisesta ilmiöstä? Varmaan johtuu tästä Australian nurinkurisuudesta, kengurutkin kävelee käsillään.

Tällä viikolla on teemana ollut Taistelutoverit, ts. Band of Brothers. Suomeksi tekstitettynä. Hyvä viikko. Kyllä mä tossa vähän jalkojanikin parantelin, hiukseni leikkautin ja pientä flunssaa kärsin, mutta muuten aika hiljaista. Niin, ja myös harkkatyöni viimein tulostin paperiseen palautusmuotoon. Kallista puuhaa, vielä kurssin vetäjä suositteli kuvien kehystämistä ja valokuvapaperille tulostamista. Jos olisin Suomessa voisin harkitakin, mutta en täällä.

Kämppiksistä on kyllä nyt pakko sanoa että vähän harmi kun osa lähtee. Alyssaa en jää kaipaamaan yhtään, Andya olisi kiva nähdä myöhemminkin ja Prestonia tulee oikeesti ikävä. Tässä oon kovasti jopa suunnitellut paluumatkaa Prestonin kotiseutujen kautta, on kyllä kaveri ehdottomasti viime aikoina siirtynyt suosikkikämppiksien kärkeen. Kyllä noista jenkkipiruista jokunen on oikeestikin hyviä tyyppejä, harmi että valtaosa pilaa heidän maineen.

Ja jos en nyt paluumatkalla ehdi morjestamaan, niin ihan varmasti Prestonin kotiseudut saa musta seuraa joskus lähitulevaisuudessa. Kaveri jopa lupasi (hieman hiprakassa tietty) maksaa mun elämisen paikanpäällä jos vaan lennot saan kustannettua. Katsellaanpa noita sitten kun opintolainan erät alkaa olla kustannettu...

Keskiviikkona vähän juotiin olutta kilpaa, Case Race oli kyseessä. Koppa (30 tölkkiä) olutta, 3 miestä ja nopein joukkue voittakoon. Ei muuten maistu enää kyseisen merkkinen olut. Kahdeksaan asti pääsin kun eka jengi oli saaliinsa tiputtanut, piruako miestä kiusaavat? Painelin sitten keskustaan juomaan vihaani.

Tänään taasen oli ns. Graffiti-bileet, valkoista paitaa ylle ja tussia käteen. Ja terveisiä toisten paitoihin kirjoittamaan. Ja suosituin voittakoon. Kyllähän tuolla paidalla hienoa on leveillä, voihan siihen vaikka kirjoitella itse jos tuntuu ettei kavereita ole tarpeeksi. Itse kävin Timon kanssa tosin ensin Cocktail-bileissä muualla, ykköstä ylle ja ilmaisia cocktaileja nauttimaan. Olisi pitänyt jäädä sinne.

Graffitin maalauskekkereihin saavuttuamme oli meno jo latistunut, tai ehkä mä vaan olin liian selvinpäin. Eikä se siitä mihinkään muuttunut, ne samat naamat siellä taasen pyöri, hyvä jos suostuivat mua taasen moikkaamaan. Montakohan kertaa sitä pitää ihmisen päätään lyödä seinään ennenkuin uskoo että kyllä se on kiveä?

Nyt riitti, IH bileet nimittäin. Tosin taisivat viimeiset ollakin tällä semesterillä, mutta tauko tekee hyvää. On aika etsiä uusia kuvioita, vaikkapa Canberrasta? Vai miten olisi se Darwin? Tai molemmat? Darwin on aikavälillä 26.6.-14.7., Canberra varmaan jossain ennen sitä.

Slaissin taikaa

Torstaina pistin valokuvakurssin kasaan, pitää vaan vielä käydä se hyväksyttämässä kurssin vetäjällä. Ehkä pieniä muutoksia voi olla tiedossa, mutta melko tyytyväinen olen tuloksiini. Viksuimmat teistä varmaan ovatkin jo kuvat löytäneet galleriasta, muut voivat niitä sieltä nyt käydä katselemasta.

Perjantaina oli tarjolla golfia, jonkinlainen epävirallinen golfturnaus kampuksen asuntoloiden välillä oli kyseessä. Kyllä siellä oli kavereita jotka osasi pelatakin, mä olin ainut vihernokka. Melkoista touhua noin ensikertalaiselle, onneksi pelattiin ambrosea eli pareittain, ja parin paras lyönti otettiin aina huomioon. Mutta kyllä me välillä munkin pallonpaikasta jatkettiin.

Niin, täällä ei muuten tarttee greencardia. Eli siis kentälle pääsee kun vaan maksaa sen 15 dollaria ja omistaa mailat (tai lainaa kaverilta). Ja meillähän on tuossa kampuksen vieressä kenttä. Ja Newcastlen alueelta löytyy joku puolisenkymmentä kenttää. Ja mulla on aivan liikaa vapaa-aikaa. Perhana.

Perjantaina illasta sitten vähän pelattiin juomapelejä, oli tarkoitus irkkupubi-yökerhoon mennä, mutta mä löysin itseni keskustasta toisesta paikasta futishemmojen kanssa. Vaihteeksi. Ja mulla kesti puoli kolmeen aamuyöstä edes tajuta että enhän mä oo kämppiksiä nähnyt koko iltana. Melko hyvän harhautusliikkeen tekivät.

Lauantaina pelattiin futista, ei aivan potkittu räkiä kavereista pihalle, tulivat tasoihin viimeisen viiden minsan aikana. Ja mä vähän rikoin itseäni, en nyt pahasti mutta sen verran että tänään hädintuskin pystyin kävelemään. Ruhjeet onneksi paranee ajan myötä, eikä mun luut niin helposti rikkoudu.

Fiksu poika olisi jäänyt lauantai-iltana haavojaan nuolemaan, mutta tuo fiksuus ei oikein oo koskaan ollut mun vahvoja puolia. Totesin siinä aamuyöstä neljännen baarin tanssilattialla että en kärsi oikein vasenta jalkaa laskea maahan. Yksi tequila ja ei koskenut enää niin paljoa. Mutta kotiin se oli itsensä raahattava, ikävä kyllä.

Tänään pyrin liikkumaan niin vähän kuin mahdollista, onneksi oli leffoja kämppä täynnä. Josh ja Lucas, joukkueen ilopillerit tuli kanssa morjestamaan, olivat Joshin synttäreitä viettämässä. Päissään kuin käet, kahdelta iltapäivällä. Muutama ilojuoma siinä nautittiin, katsottiin vuoden 1998 World Cup finaali ja sitten pojat tylsistyi ja siirsivät itsensä muualle. Mä vaihdoin uuden leffan koneeseen.

On muuten kohta kesäkuu. Kylläpä aika lentää. Nyt vielä muistaessani varmaan voin mainita että lentoliput seuraavaa lomaa varten varasin myös viime viikolla. Menopaluu Darwiniin, pohjoisen lämpöön. Krokotiilien kanssa painimaan kahdeksi ja puoleksi viikoksi, tarkempaa suunnitelmaa ei oikein vielä ole. Katsoo sitä sitten mitä siellä keksii. Pitänee ainakin hyvä pubi sieltä etsiä, World Cupin ratkaisukamppailut tulee loman aikana.

Niin, ja jos en vielä maininnut, golf on yllättävän hieno laji.

2006-05-28
8.0,18.0,3.6
11.0,87,5,Calm
16.0,67,6,SE,4