Canberra koettu ja videotuotanto testattu

Ihan viikkoa ei ole vielä mennyt, mutta tiedonjanoisille faneille arvelin tehdä palveluksen ja purkaa tätä sumaa jo nyt. Onhan tässä jo kaikenlaista tullut tehtyä.

Kronologinen järjestys on rautaa, joten alkakaamme keskiviikosta. Oli synkkä ja myrskyinen aamu, kun jo muinaiset egyptiläiset surffasivat. Kyllähän me vähän käytiin myrskyn jälkimaininkeja katselemassa, ei se ihan mitään pientä ollut vieläkään. Pieni on mies mutta sisukas. Melkoisen monta tuntia siellä pahimpia pommeja sukellettiin pakoon, mutta kyllä siellä muutama surffattavakin löytyi. Ja kuten aina, se suurin ja paras säästyi viimeiseksi.

On muuten eriskummallinen tunne kun sun kädet ja muu vartalo ei oikein suostu toimimaan yhteistyössä pään kanssa. Se merivirtaus kun oli niin voimakas että loppuvaiheissa ei oikein enää meinannut jaksaa sukeltaa isoimpien alitse karkuun. Mutta pitit se viimeisillä voimilla vielä yhden aallon harjalle itsensä lopussa hinata ja siitä sitten lasketella loppumatka rannalle. Oli muuten isoin mitä oon tähän mennessä ajanut. Tärisin vielä illastakin.

Loppupäivä meni opiskellessa, suunniteltiin musavideo loppuun. Torstaina aloitettiin kuvaukset, ICT-rakennuksen studio oli varattu meille koko päiväksi ja siellä sitten vähän opeteltiin kameroiden käyttöä ja valaistuksen järjestelyä. Tosin eihän me ihan koko kuvausryhmää saatu paikalle, mutta näin se homma vaan menee. Ysiltä aloitettiin ja kuvattava mimmi saapui paikalle puoliltapäivin, yhden aikoihin oltiin valmiit. Hyvää matskua.

Loppu torstaista meni sitten kirjoittaessa se käsikirjoitus ja storyboardit valmiiksi, jotta loppujengi saisi niitä hieman sisäistää viikonlopun yli. Kamerat kun oli varattu maanantaille Suurta Päivää varten, jolloin oli tarkoitus sitten kuvata valtaosa materiaalista. Mutta ennen sitä oli vuorossa viikonloppu.


Enpä tainnut tuosta tänne mainitakaan, mutta päätin tosissaan viime viikolla käydä vielä Canberrassa kerran. Järkkäsivät reissun yliopiston puolesta, $150 dollaria / 2 yötä ja täysi ylläpito kaikenmaailman kiertoajeluineen. Ei kiitos. Maksoin $40 bussimatkasta ja kämppäsin Yanen luona. Ja kun Yane asuu vanhempiensa tykönä, niin ylläpito taattu. Säästetty satku on suloinen satku.

Lähtö oli kahden aikoihin perjantai-iltapäivästä, mutta sehän vain tarkoitti että aamu oli vapaa. Dylan kyytiin ja biitsille. Aallot oli loistavat, mutta tehtiin se kardinaalimoka että mentiin kaikkeistä ruuhkaisimmalle rannalle. Ja kun aalto taittui vain yhdessä kohdassa + meitä oli melkoinen kasa siinä = kaaos. En yhtään ihmettele miksi nuo kuuluvat joskus vähän ottavan yhteen rannan puolella. Surffauksessahan on myös herrasmiessäännöt, joita valtaosa noudattaa. Mutta ei ihan kaikki.

Pitkä tarina lyhyeksi muokattuna, Dylan kävi ottamassa 5 tikkiä takaraivoon sitten siinä lopeteltuamme, tosin ei tappelun johdosta. Mun laudan tikkisaldo on 12. And counting. Ei ollut teknisesti mun syy, mutta täysosuma se oli. Kestävää laatua tuo epoksi.

Perjantaina oli myös Bar on the Hillissä multikulttuuripäivät, ilmaista etnistä ruokaa. Siitä kävin itseni vähän tankkaamassa täyteen ennen lähtöä, pakkasin parit kalsarit matkaan ja hyppäsin bussiin 50 muun innokkaan ulkkarin kanssa. Valtaosa oli jenkkejä, onneksi ei tarvinnut niiden kanssa hengailla juuri ollenkaan viikonlopun aikana. Mulla oli omat polut mielessä.

Menomatka ei kestänyt yhtään vähempää kuin rapiat 6 tuntia, ruokatauolla välissä. Vaikka kuinka lähellä se Canberra tuntuu olevan. Muiden majoittuessa hostelliin mä nostin kytkintä ja hyppäsin Nelsonin tyttöystävän autoon suuntana Yanen residenssi. Tytsit tiputti meidät mallasjuomaliikkeen kautta kämpille, jossa mä sitten vähän rentoutin itseäni. Yane otti rauhallisesti, mutta kovasti siinä kuulumisia turistiin. Hyvä tyyppi. Kellon tullessa yhtätoista Yane otti auton ja kuskasi mut keskustaan morjestaan niitä muita Newcastlen tuttuja. Hän itse kävi viettämässä hetken aikaa toisessa baarissa, ja siellä sitten jammailtiin jokunen tunti.

Kyllästyttyäni soitin Yanelle ja hänkin oli valmis painumaan pehkuihin, joten suuntasimme takaisin majoitukseen.

Lauantaina nukuin pitkään, autoin Yanen äitiä rakentamaan puutarhaa takapihalle, otin aurinkoa lehteä lukien ja torkuin päiväunet. Canberrassakin voi muuten olla kuuma, vähän oli eri meininki kuin viime käynnillä. Kyllä siitäkin jo 4 kuukautta on ehtinyt kulua, perkules. Illalla meillä oli sitten tiedossa cocktail-bileet, hypättiin bussiin ja mentiin ostamaan tykötarpeita. Pienen seikkailun jälkeen löydettiin itsemme pelipaikoille, talo oli valtava ja siellä oli karaokelaitteet sekä bilispöytä. Laskimme kassit lattialle, heti siihen jo 7 muun erilaisen alkoholipullon viereen ja naukkasimme suomalaiset (Finlandia) vodka-snapsit. Eiköhän täällä viihdytä.

Ilta meni sitten erilaisia reseptejä kokeillessa. Paras yhdistelmä äänestettiin mansikka-ananas-appelsiini-vodka-malibu-galliano -yhdistelmästä. Nuo blenderiin jäämurskan kera, ja vóila! Koristele pikkusateenvarjolla ja humallu sivistyneesti. Niin me tehtiin. Ja pelattiin karaokea ja laulettiin biljardia. Hauskaa oli.

Kaikkea seuraa seuraava päivä. Jos joskus olen tuntenut olevani paikassa, johon mä en kuulu, niin sunnuntai-aamu oli yksi näistä. Herätessäni mukavasta unesta paluu arkeen oli kova; pari minuuttia piti muistella missä pirussa mä oikein oon. Talo oli täynnä aasialaisen näköisiä ihmisiä (se pariskunta joka bileitä piti, oli jostain noista aasian maista). Yanea ei näkynyt missään, oli kuulemma suunnannut kotiin yöllä. Tietoa missä tää talo jossa olin, oli aika hämärä. Yanen asunnon tarkka osoite = ei tiedossa. Yane vastaa puhelimeensa = epätosi. Mun kamat Yanen kotona = tosi. Välimatka näiden kahden talon välissä = tuntematon. Bussi Newcastleen lähtee parin tunnin kuluttua = pelottavan tosi.

Mutta kun ulkona paistoi aurinko, otin lasillisen vettä käteeni ja menin juttelemaan ihmisten kanssa ulos auringonpaisteeseen.

No, kaikesta selvitään hymyllä ja hurtilla huumorilla, sekä kartan avulla. Puolisen tuntia tutkiskelin noita opuksia, kiitin isäntiä illasta ja pummasin kyydin keskustaan. Keskustasta yhdellä bussinvaihdolla about niille tienoille missä Yane asuu (siinä se lähellä Nelsonin taloa oli, joten oikealle suunnalle kaupunkia osasin), ja viimeiset metrit hän joutui tulla mut opastamaan. Kun oli itsensä saanut herätettyä.

Talossa sitten kamat kasaan, nopea suihku, aamupala ja viimeiset jutustelut isovanhempien kanssa. Tosin ei ne puhunut muuta kuin Macedoniaa, mutta samapas tuo. Nopea hali äidille ja Yane heitti mut keskustaan tapaamaan loppuja Newcastlen kavereita mäkkäriin. Siellä sitten vaihdettiin kuulumisia, oli ihan hauskaa kuulemma ollut muillakin. Mutta kyllä mä silti suosin mun tapaa lähestyä kaupunkia :)

Bussimatka oli tappava, mutta lopulta oltiin sunnuntai-iltana perillä. Petiinhän ei vielä päässyt, piti vielä hieman suunnitella maanantaista musavideokuvausta. Perkeles.

Jokunen tunti unta palloon ja kasilta ylös. Ysiltä oltiin (lue: mä olin) ottamassa vastaan tarvikkeita videota varten, kaikenlaista härveliä oli tullut varattua. Siitä siirryin tietokoneluokkaan venailemaan muita valumaan paikalle ja tulostelemaan paperitöitä pihalle kuvauksia varten. Sellanen tunti siinä meni kunnes valtaosa jengistä oli paikalla, joten oltiin valmiit aloittamaan.

Yliopiston aluetta kierrettiin näyttäen ammattimaisilta, mä ohjasin ja muut suoritti. Eikä mun tarvinnut kantaa tavaroitakaan. Delegaatiotaito, se paras taito. Päivä venyi melko pitkäksi, eikä sitä auttanut yhtään sekään fakta että oli aika perhahan kuuma. Mutta siinä kolmen pintaan oltiin saatu valtaosa materiaalista kuvattua ja päätimme loput kuvata keskiviikkona. Kiitokset osallistuneille. On muuten raskastaa puuhaa tuo videotuotanto.

Tämä viikko vielä aherretaan ahkerasti, on dediksen ensi viikon alussa kaikissa kursseissa. Vähän pitäisi dokumenttia rokkioopperasta kuvata huomenna ja sitten niitä cd-kansia suunnitella. Toi ooppera on muuten aika lähellä Nääspeksiä, opiskelijatuotantoa ja samalla asenteella. Mielenkiintoiselta vaikuttaa, pitäisiköhän sitä kotipuolessa käydä katsastelemassa teatterituotannon saloja?

But first things first, nättiä surffikeliä luvassa huomisaamulle. Kello soimassa seiskalta, hyvää yötä!

2006-09-18
9.4,25.7,0
17.2,68,0,NW,4
25.0,47,0, ,Calm