Queenstown

15.11.2006 klo 23.30

Tuuli jäi taakse, tilalle tuli henkeäsalpaavat näkymät. Kaupunki on vuorten ympäröimä, lumihuippuja näkyy kaikkialla. Maailman vauhtiurheilun kehdoksi tätä kutsuvat, ja kyllä täällä vaihtoehtoja päivittäisen adrenaliiniryypyn saavuttamiseen kieltämättä löytyy. Benji, skydive, rafting, pikavene, linko, helikopteri, jokisurffaus, you name it. Kaikella tietty on hintansa, joten taitaa mun kokemukset jäädä siihen benjihyppyyn.

Bussin tullessa mua noutamaan aamulla klo 05.20 olin saanut kamat pakattua ja itseni ravisteltua ylös. Lennot oli ajallaan eikä peruutuksia ollut, tuuli oli tyyntynyt yön aikana. Eka lento kesti puolisen tuntia, jouduin vaihtaan konetta Christchurchissa, ja toinen about samanverran. Lentomatkustamiseen voisi jopa tottua. Olipa hassua olla bisnesmiesten kanssa puolityhjässä koneessa, valtaosa porukasta oli selvästi menossa töihin eteläsaaren puolelle. Lentsikalla. Mikäs siinä, jos hinnat on kohdillaan ja firma maksaa.


Vähän ikkunasta näkyi eteläisiä alppeja, Mt Cookin siellä vilahti. Itse Queenstownin lentoasema on sen tutun kymmenkunta kilsaa pois ydinkeskustasta, mutta kuten kaupunkikin se on ympäröity vuorilla. Olipa mun makuun maisemat, tän täytyy olla tähänastisista lentokentistä näyttävin. Bussilla taas keskustaan ja turisti-infosta kyseleen vapaita vuoteita lähihostelleista.

Hetken tuumimisen jälkeen löytyi paikka nimeltä Bungi Backpackers, ei ihan keskustassa, mutta 5 minsan kävelyn päässä, pienen kukkulan päällä. Kovaa hommaa muuten kävellä rinkka selässä näitä tän maan kukkuloita. Paikka osoittautui mun mieleiseksi, oli kuumaa ammetta, ilmaista soppaa illasta ja taas sitä mun kaipaamaa tunnelmaa. Omistaja on vähän sellainen hippihenkinen pitkine rastoineen, ja muutenkin jengi on mun makuun.

Kävin päivän aikana vielä keskustaa vähän kiertämässä ja tuossa lähimmällä mäellä katsomassa maisemia. Oli myös pienet päivänokoset pakko ottaa, kun silmä luppasi. Illasta hemmottelin itseäni ja kokkasin oikein kunnon wokkiaterian, on tässä jo ihan tarpeeksi pelkillä nuudeleilla eletty. Vielä tuo taito tuntuu olevan tallella.

Päivä oli todella nätti, harmi että eivät samaa ole luvanneet parille seuraavalle päivälle. Onneksi paikassa on valtava töllö ja iso kasa leffoja valittavaksi. Mukaanlukien Sormusten Herra -trilogia. Joten jos huomenna sataa, taidan lykätä benjiä muutamalla päivällä ja istua sisällä viltin alla leffoja katsellen. Oon jo oman osani tosta märkyydestä tän reissun aikana saanut. Nyt rentoudutaan.

Viikko olisi tosissaan aikaa, 22.11. lähtee lento takaisin kohti Aucklandia. Arvelin käydä Wanakassa katsomassa menoa muutaman päivän verran, mutta muuten taidan istua täällä. Alueella on upeita kävelyreittejä (ilmainen), joita voisi varmaan parin päivän verran käydä katselemassa. Milford Sound etelässä olisi kanssa katsomisen arvoinen, mutta jospa säästän rahat Fijin aurinkotuolin vuokraan. Mä oon tyytyväinen jo tän alueen maisemiin.