Pääkaupunki

13.11.2006 klo 21.50

Wellingtonissa tuulee. Mutta niin täällä kuulemma tekee aina. Ihastelen kaupunkia Kelburnin yliopistokukkulalta, hostelli on tällainen pieni omakotitalopahanen, jossa lienee joku 20-40 ihmistä yhteensä. Taisin saada viimeisen pedin, joka alkaa muodostua tavaksi. Kaduilla käveli kovasti hipeiltä vaikuttavaa kansaa tässä alueella vähän pyörittyäni, eli siis yliopisto lienee humanistististieteinen. Mukavan oloinen lähiö tää on, eikä kaupunkiinkaan ole matkaa kuin puolisen kilsaa. Tästä yliopistosta olisin voinut tykätäkin.

Tänäänhän aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta, päivä olisi ollut melko täydellinen vuorten valloittamiseen. Mutta kun kamat oli vielä märät eilisestä ja Jaimen lautta lähti kuudelta illasta, oli aika alkaa matkustaa viimeisiä 300 kilometriä kohti Wellingtonia. Pieni lohdutus tuli näköalasta liikkeelle lähtiessämme, vuorijono näkyi kaikessa kauneudessaan lähihorisontissa. Olipahan muuten melko vaikuttava.


Muutenkin etelää kohti matkatessamme maisemat olivat aika postikorttitasoisia, muutama pysähdys oli pakko tehdä ihan vain astuaksemme autosta ulos - ei siinä muuta voinut tehdä kuin ihastellella. Kaupunkiin saavuimme pari tuntia ennen espanjolan lautan lähtöä, käytiin vähän keskustassa ajelemassa ja sitten olikin aika tiputtaa miesvahvuuttamme yhdellä. Seuraavana oli vuorossa Matthias, hän päätyi keskustan bilehostelleihin, taisi Gitalkin jossain niissä olla. Mulla tämä seurue riitti, joten valitsin toisin.

Auto odottaa parkissa tuossa ulkopuolella kadun varrella, kasin aikaan aamusta se on siirrettävä. Tän kaupungin parkkitilanne on aika mahdoton, kadut on kapeita, korkeuserot hurjia ja liikenne ärsyttävää. Itse keskusta on täynnä yksisuuntaisia, joka tekee ulkopaikkakuntalaiselle (kai tässä tapauksessa vähän kauempaa ulkoa) sen todella rasittavaksi ajaa. Kävellen Wellington tosin onkin tarkoitettu kuljettavaksi, kaikki on kävelymatkan päässä. Pitää käydä huomenna katselemassa.

Auton palautan joskus ysin pintaan, ja sitten onkin aika käydä kiertelemässä kaupunkia. Pitää vaan varmaan tuo villapaita ja -pipo kaivaa rinkan kätköistä, aika pureva viima ainakin tänään kaupungin kujilla vihelsi. Muuten, kurkistin auton trippimittaria tuossa piruuttani, joka paljasti meidän viikon aikana matkanneen himpun alle 1700 kilsaa. Siitä vähän vertailukohtaa.

Kävin tässä tätä yliopiston sijaintia pohtimaan. Mukavastihan se täällä kaupunkiin katsellessa sijaitsee, kai tää opetus on enemmän korkealentoista täällä sitten. Pistää vaan mietityttämään, että mitä tekee se ympäripäissään kotiinpäin matkaava humanistipoika-/tyttönen (luultavimmin naispuolinen), joka tajuaa kaupungista yliopiston vieressä sijaitsevaan kodikkaaseen yliopistoasuntolaan palatessaan yön pikkutunneilla, että kotimatka on yhteensä melkein kilsan - 500m vaaka- ja lähes toiset 500m pystysuuntaan. Ei varmaan naurata.