Auckland, The Fat Camel

6.11.2006 klo 21.05


Paksu kameli oli mulla osoitteena kun tänne saavuin. Hieman pidemmän aikaa katselivat mun passia, siinä on kai jotain vialla kun sitä pitää pari kertaa höylätä koneen läpi tullissa. Kyselivät pahoja kysymyksiä (kolmesti mihin meinaan matkustaa: en mä tiennyt!), pistivät täyttämään papereita ja tarkistivat etten tuo kuolleita kanoja maahan. Tässä maassa on muuten vielä tiukempi karanteeni noilla kamoille kuin Australiassa.

Bussilla keskustaan ja hostellille, huoneessa oli 10 ihmistä pienemmässä tilassa kuin koskaan ennen hostellielämäni takia, mutta $19 hinta korvaa. Ja NZ kurssihan on vielä vähän huonompi kuin aussidollarin, toi vastaisi varmaan jotain 16 aussidollaria elikkäs 10 suomalaista oravannahkaa. Halbahalba. Huoneessa sitten tapasin pari arvaatteko ikinä minkä maan ihmisiä?

Eilen istuttiin iltaa alakerran baarissa, suunniteltiin tulevaa ja parannettiin maailmaa. Muutamaan numeroon soitettiin, joista voisi löytyä matkaseuraa halvalla. Yksi kaveri vastasi puheluihin, mutta se saksalainen oli vähän liian kämyisen oloinen, ei lähdetty kyytiin. Päätettiin sen sijaan vuokrata auto, jolla kierretään viikko pohjoissaarta ja palautetaan se saaren eteläkärkeen Wellingtoniin. Oli hieman vaikeuksia löytää siedettävään hintaan autoa jonka voi palauttaa muualle kuin Aucklandiin, koska high season on jo käynnissä maassa ja kaikki autot on käytössä.

Lopulta löytyi liike, josta auto irtosi $39/päivä, joka jaettuna neljällä tekee kympin per päivä. Kokonaissumma viikolle tekenee jonkun $120 bensoineen, joka verrattuna 200 vihreän bussipassiin on melko loistava. Huomisaamuna lähdetään aamulla 09 liikeelle, auto hakee meidät ovelta ja sitten kirjoitellaan papereita.

Mukaan lähtee minä, Jaume (espanja), Gital ja Matthias. Kaksi viimeistä ovat ruotsalaisia. Eivät seurustele. Nam. Jospa tuota kieltä, siis ruotsinkieltä, tässä taas parantaisi reissun aikana. Aika mukavan oloinen porukka olisi taas kasassa, tullaan ainakin parin päivän aikana hyvin toimeen. Katsoos sitten viikon kuluttua. Pohjoiseen mennään ensiksi, ja sitten valutaan aikanaan maan pääkaupunkiin autoa palauttamaan.

Tänään käytiin kiertämässä Aucklandia ilmaisella Fiji Experiencen kyydillä. Sitä ennen todistettiin autovarkaan takaa-ajoa ja kiinniottoa, ensin oli kunnon pillit vinkuen -ohiajo, ja sitten oppikirjasta kaveri autosta ja katuun -manööveri. Kaveri kun päätti törmätä toiseen autoon siinä meidän hostellin edessä, ja vastapuolella katua on poliisiasema. Eivät siniset ystävämme hirveästi kyselleet, kun menivät auton laseista läpi ja vetivät kaverin katuun. Amatööri. Vähän oli meno kuin Miami Vicessa.

Loppupäivästä varattiin auto, nautittiin ilmainen illallinen (kuului hostellin hintaan) ja mä tienasin $25 drinkkilipun hostellin baariin. Ette kyllä ikinä usko mistä hyvästä mä sen sain? Vaikka mä oonkin hyvä jätkä niin tällä kertaa mua ei muistettu siitä hyvästä. Ei, nää halusi että mä käännän niiden englanninkielisen nettimainoksen suomeksi. En kysynyt miksi, mutta olin ylpeä jäljestäni. Laitan linkin blogiin kunhan se nettiin ilmestyy.

Nyt voisi ehkä kaapata tuon Gitalin matkaan ja käydä kaupunkia katselemassa, onhan nyt vika päivä kaupungissa.