Suunnitelmia laatiessa

24.11.2006 klo 20.55

Sitäpä tässä on kokopäivä tehty. Aamulla heitin hostellin hintaan kuuluvan aamupalan (paahtoleipää margariinilla) huiviin ja suuntasin kaupungille. Tarkoituksena oli katsella kylän menoa ja käydä lentokentällä kysymässä puolueetonta neuvoa reissujen suhteen Fijian Visitor Bureausta (FVB).

Ekaksi kävin katsomassa hindutemppelin tuossa vieressä, josta jatkoin markkinoiden kautta erinäisten liikkeiden läpi bussipysäkille. Bussi tuli kun tuli, ja maksoin 50 sentin könttäsumman 10 kilsan matkasta kentälle. Kentällä totesin että FVB oli vaihtanut tukikohtansa puoleen väliin Nadia ja kenttää. Eipä siinä, toinen bussi takaisin, jossa tapasin Carlosin. Carlos oli australian-fijiläinen, hänen isänsä oli joku pääimaami paikallisessa kirkossa (en kysynyt missä niistä) ja muuttanut vuosi sitten vasta Fijille. Hän oli menossa katsomaan paikallistaistoa rugbyn herruudesta, joka sattui olemaan matkan varrella minullakin. Päätin siis liittyä seuraan.

Jos aussien rugby on rajua, niin tää oli sitten linnasäännöillä pelattava vastine. Carlos kertoi että valtaosa pelaajista oli jos ei aivan mutta melkein paikallishuligaaneja, joka aiheuttaa jos jonkilaista nokkapokkaa tuomioiden välillä. Kisat oli paripäiväiset piirimestaruudet, jotka pelataan aina näin vuoden päätteeksi, tänään oli alkukarsinnat ja huomenna finaalit. Tapahtuma oli selvästi koko perheen vapaapäivä, iso joukko katsojia isolla ruohokentällä istuskeli. Tosin varjossa, eikä kovin moni itse peliä ollut tullut katsomaan, kunhan hengailivat. Siis isi pelaa ja perhe tappaa aikaa. Ihan kuin kotipuolessa puulaakifutis. Aikani touhua seurasin ja kyselin Carlokselta paikallismenosta. Sain muutaman hyvän vinkin, mm. hän varmisti että ei ne poliittiset ongelmat tällä puolella saarta näy, ne pysyy itäpuolella pääkaupunki Suvan alueella. Olipa hyvä puhua jonkun kanssa jonka englanti ei ollut aksentoitunutta ja vähän vähemmän soljuvaa.

Niin, maahan on monikielinen, kaikki osaa englantia. Tosin ei se nyt ihan täydellistä ole, riippuen ihmisestä taitotaso on kolmasluokkalaisen tai sitten yliopisto-opiskelijan tasolla. Muut kielet on fiji ja hindi, eli siis Intian pääkieli. Aksentti on hurja mutta toimeen tullaan. Paras kielikukkanen tältä päivältä bongattuna oli "Imraan's Barbar Shop", joka ei myynyt barbaarikirveitä vaan tarjosi hiustenleikkuuta. Muutenkin fiilis paikasta on todella paljon positiivisempi kuin Balilla, vaikka kadulla ihmiset kovasti taksia tarjoavatkin, ei ne sentään roiku hihassa. Vaikka hulluruohoa jo muutama on tarjonnutkin, niin rihkamakaupustelijat pysyvät liikkeissään. Kuvaisin menoa sanoilla "ylettömän aktiivinen asiakaspalvelu".

Löysin Bureuan pienen kävelymatkan päästä rugbykentältä, ja siinä tädin kanssa turistiin mukavia. Hän antoi joitain vinkkejä paikoista joissa kannattaisi pysähtyä, joten mun suunnitelmat alkaa tässä kasautua pikkuhiljaa oikeeksi plääniksi. Myöskin selvitin että lennon vaihto on aika kivutonta aikaisempaan ajankohtaan, jos tarve vaatii, sellainen satku paikallista ja maasta pääsee pois aiemmin. Lennot olivat aika tyhjiä, joten pari päivää ennen ilmoittaessa kaiken pitäisi olla ok. Siis rahavarannon kuivuessa/konepistoolien ilmaantuessa katukuvaan onnistunut takavasemmalle -operaatio on mahdollinen.

On muuten kuuma täällä. Aamulla kympiltä liikkeelle lähtiessä ilma oli vielä siedettävä, mutta siinä kahden-kolme huippeilla tuli jo mietittyä mihin täällä pääsee pakoon. Ilmankosteus sen taas tekee, elohopea lienee vain kolmenkympin tuntumassa. Tulin siis reissulta palattua hetkeksi päivänokosille ilmastoituun hostellihuoneeseen. Joo, melkoinen kermaperse, mutta ottakaa huomioon että oon vasta ekaa päivää täällä. Viikon kuluttua jo soljutaan joukossa kuin Yön Timo Joensuun kauppatorilla perjantai-iltana.

Nyt illalla kävin sitten vähän ruokaa hakemassa sekä kyselemässä noiden saarireissujen parhaita tarjouksia. Tää hotellin setä tarjosi nyt viikoksi $35 dollarilla yö täyden ylläpidon lähimmällä saarella $80 menopaluulautalla. Eli sellanen 325 dollaria viikosta, ja varmaan satanen muihin huveihin siellä alueella. Houkuttelevaa, mutta en arvellut vielä tarttua syöttiin. Mulle kun on aika sama missä mä makaan, kunhan aurinko paistaa. Joten arvelin huomenna lähteä etelään kohti Coral Coastia. Ranta ei ole mikään mahtava, mutta erään rennon hostellin oli kämppätoveri Japanista siellä käynyt katsomassa.

Ja vähän kyllä houkuttelisi se Suvan aluekin käydä vilkaisemassa, en ole ennen ollutkaan vallankumousalttiissa ilmapiirissä. Katsoos nyt.