Saturday, December 09, 2006

Viimeistä iltaa Suvassa

torstai, 30.11.2006

klo 18.55

Tää on aika karsee paikka, en viihdy. Ehkä lähinnä siksi että oon tässä ihan keskustassa, joka on aivan liian yliautoitettu. Eli siis liikaa autoja, liian vähän tilaa. Ilma on myös melko surkea, kostean kuuma ei oikein maistu. Ja kun vielä tää mun motelli on kovin hämyinen, niin eiköhän tuossa ole mulle ihan tarpeeksi.

Tänään kävin katselemassa melko surkeassa kunnossa olevaa museota, kirjastoa ja muutenkin kävelemässä kaupungilla. Museossa opin että maassa harrastettiin kannibalismia vielä 1900-luvun alussa, joidenkin tietojen mukaan jopa niin myöhään kuin 1950-luvulla. Melkoisia veijareita. Heimosodissa viholliset keitettiin ja syötiin viimeiseen mieheen nöyryyttääkseen heidät. Mikäs sen paremmin kuin pistelemällä poskeen.

Kirjastossa lueskelin lehtiä, joiden mukaan sotilasjohdon vaatimuksia olikin kolmen sijasta ainakin yhdeksän. Poliisikomentaja on huhujen mukaan vaihtanut perheineen maisemaa Australiaan, koska heidän henkeensä oli uhattu armeijan puolesta. Armeija 1 - hallitus 0. Melkoista demokratiaa. Australian vapaaehtoistyöntekijöitä on siirretty Suvasta kohti läntisiä osia, ja Australian sotilaslaivat partioi Fijin rajoilla juuri kansainvälisten vesien puolella. Motellin yksi huonetoveri (sanojensa mukaan toinen fijiläisistä Vietnam-veteraaneista USA:n armeijan mukana, niin no...) sanoi että armeija vaan aukoo suutansa, jos ne oikeesti jotain tekee, UN lopettaa avun maahan ja se on Fijin menoa. Arveli myös ryöstävänsä pankin, jos tilanne eskaloituu, mäkin voisin kuulemma osallistua, jaettaisiin rahat tasan. Mitähän tuo tekisi mun viisumitilanteelle? Keino se tuokin parantaa köyhän opiskelijan asemaa, toisaalta. Lyhyesti, tää paikka on valmis räjähtämään.

Kävin myös vähän tuliaisia shoppailemassa torilla, oonkin vähän venaillut kunnon tinkimistilanteita. Mun pelot kun osoittautui turhiksi, valtaosa paikoista pitää kiinteät hinnat tuotteillaan, ja tinkiäkseen pitää osata oikeisiin paikkoihin. Siinä tiukan hinnanväännön tuiskeessa juttelin vähän torimyyjien kanssa, ei heillä kovin hyvin mene. Turistit ovat kaikonneet tyystin, tavallisen 200-300 dollarin päiväansioiden sijaan nykyään osa joutuu tyytymään muutamaan kymppiin, jotkut eivät myy mitään. Päädyin maksamaan vähän ylihintaa muutamasta tuotteesta, en tinkinyt ihan viimeiseen asti. Kävi sääliksi. Lopulta muutama euro ei mun tän vuoden konkurssissa enää niin paljoa paina.

Muutenkin uutiset välittää maan turismiteollisuuden surkeaa tilaa. Varauksia perutaan, ihmiset lyhentävät lomiaan ja työntekijöitä joudutaan laittaan pihalle. Viimeisin tempaus on tarjoukset paikallisille, jopa 70% alennuksia hinnoissa olen nähnyt. Epätoivoisia ratkaisuja. Jopa 50 000 turismialan työntekijän työttömyyttä ovat veikanneet poliittisen tilanteen johdosta, joka on paljon. Tilanne on todella paha isku maan taloudelle.

Mutta Matti-poika auttaa heikkoa hädässä. Huomenna lähden pohjoiseen, vesisade riittää. Nananu-i-Ran saari olisi kohteena, katsotaas saanko hinnat neuvoteltua kohdilleen. Jos en, jatkan matkaa suoraan Lautokan suuntaan lähelle Nadia. Siellä voisi sitten antaa uuden silmäyksen sille Mana-saaren paratiisille ja sen tarjouksille. Viikon verran täydellä ylläpidolla ei kuulostaisi pahalta ollenkaan, eikä se nyt viime vertailujen mukaan niin paljoa kalliimpi olisi kuin tuo Nananu-i-Ra, jossa arvelin itse kokata. Kävin vertailemassa hintoja FVB:n Suvan toimistossa, nääs. Hyvä tietää vähän faktoja ennenkuin tinkii.

Mutta pitää nyt katsella tätä menoa, vielä olisi kolme viikkoa jäljellä. Vähän pohdituttaa jaksanko mä täällä niin pitkää maata. Paistaa se aurinko Australiassakin. Aika näyttää.

klo 20.30

Illastin tuossa maittavan nuudeli-sipulipaistoksen saksalaisen vanhan hipin kanssa. Oli 70-luvulla muuttanut pois kylmän soden kauhuista Uuteen-Seelantiin, ja on asunut Fijillä 17 vuotta. Omistaa muuten oman saaren. Kannattaa olla hippi. Tosin ihan yhteiskuntaystävälliseltä hän tällä hetkellä näytti, ei voinut kertoa ulkomuodosta miehen taustaa. Hän rakentaa saarelleen omaa eläkepesäkettään saksalaisen vaimonsa kanssa, oli jokunen vuosi sitten sähköasentajan hommista luopunut.

Tarjouduin tietty ilmaiseksi työvoimaksi kiviä kantamaan, onhan mulla vakuuttava tausta lapsityöläisenä perheemme mökillä. Ei kai Fijin kivet voi niin erilaisia olla. Ja mikäs siinä olisi pari viikkoa viettää autiosaarella. Harmi vaan heidän asuintilat on vähän liian pienet jopa heille, itse talo kun ei ole vielä asuttavassa kunnossa. Pitänee siis pitäytyä vanhassa suunnitelmassa.

klo 22.15

Jaahas. Mr Baininarama (armeijan komentaja) kertoi juuri uutispäivityksessä armeijan vaatimusten takarajan umpeutuvan huomenna klo 12 keskipäivällä. Jos hallitus / pääministeri Qarase ei kykene vaatimuksia täyttämään, armeija ajaa hallituksen alas ja vaaleja ei järjestetä pitkään aikaan. Myöskin poliisikomentaja Hughesin ero varmistui. Täällä alkaa tapahtua. Taitaa olla aika nostaa kytkintä. Aikaseen aamulla.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home