Kakadun toka päivä

Aamulla tuli herätys hyvissä ajoin ennen auringonnousua, didgeridoon hentoon ääneen heräsin. Aamupalaksi teetä ja donitseja. Kaikkien itsensä saatua raavittua kasaan pakkasimme tavaramme ja hyppäsimme autoon. Tänään oli vuorossa "big day out", suuntasimme Jim Jim Fallseja kohti. Putoukset olivat suljettuna vielä viikko sitten, mutta nyt oli veden pinta laskenut sen verran että päästiin perille.

Toinen majesteettinen putous tän ekan vieressä, Twin Falls, oli vielä tulvan vuoksi suljettu, mutta kyllä tupla-Jimissä oli tarpeeksi. 60 kilsaa soratietä asfalttiselta päätieltä ja viimeinen 5 oikein kunnon kärrypolkua pikku jokineen ylitettävinä. Perille päästiin, lukittiin auto, kiristettiin kengännauhat ja siirryttiin liikkeelle.

Päivä oli varmaan kuumin tähän astisista Darwinissa viettämistäni, eikä parinsadan metrin korkeusero matkan varrella auttanut asiaa. Nelisen kilsaa taisi matkaa olla suuntaansa, mutta seurueemme vaihtelevantasoisesta kuntotilanteesta johtuen meillä meni meno-paluuseen koko päivä. Tosin kyllä me sitten hengailtiin ja nautittiin maisemistakin oikein urakalla. Vettä kului varmaan 4-5 litraa reissun aikana.

Jim Jim, korkeuseroa pääputouksen huipulta alhaalla olevan lammikon pintaan oli 230 metriä, ja me päästiin ihan kielekkeen reunalle katselemaan veden virtausta pystysuoraan alaspäin. Ja olihan siellä sitten uima-allastakin, jossa sai itseään vähän virkistää. Aurinkoa otimme aikamme ja söimme lounasta, ja sitten olikin aika ottaa suunta takaisinpäin ennen auringonlaskua. Tätä matkaa en mäkään olisi halunnut tehdä pelkässä kuunvalossa, sen verran jyrkkää oli parhaimmillaan matka.

Illalla asetuttiin sitten siihen Jim Jimin äärelle yöpymään, pimeässä teltat laitettiin kasaan ja sytytettiin nuotiota taas illallista varten. Perunamuusia pihvin kera, tällä kertaa taisi tosin olla tavallista härkää. Hyvää se silti oli.

Päivä oli pitkä, mutta mulla olisi vielä ollut virtaa käydä vähän kävelemässä täydenkuun paisteessa. Muista ei ollut mihinkään, ruokailun jälkeen ne kaikki sammui kuin lyhdyt telttoihinsa. Tällä kertaa en mäkään edes yrittänyt nukkua ulkona, olivat nuo moskiitot kovin ärhäkällä päällä. John tietty patjansa iski taivasalle, mutta musta tuntuu että sen kaverin iho on tehty teräksestä muutenkin. Eikä se mitään hyttyskarkotteita käytä, nehän on nössöille.