Täällä vieläkin

Päätin sitten viettää vielä tänkin viikonlopun Canberrassa, mitäs mä nyt Newcastlessakaan tekisin? Ja sillä ilon määrällä mitä täällä on tähän asti vietetty, ei täältä vaan kykene poistumaan. Enkä mä oo vielä nähnyt kaikkia nähtävvyksiäkään.

Keskiviikkona kävin katselemassa Australian War Memorialia, aussien sotahistoriaa siellä olisi voinut opiskella pidempäänkin. Mutta mä olin vähän myöhään liikkeellä, joten ehdin vaan nopeesti alueen kierrellä läpi ennen sulkemisaikaa. Muita kulttuurinähtävyyksiä en ole vielä ehtinyt kiertää, katsoo nyt jos nuo ehtisi viikonloppuna katsella. Tai sitten pitää tulla uudestaan.

Torstai-iltana olisi ollut telkkarikulttuuri-ilta, mutta kun oli myös torstai-ilta, niin ei se auttanut kuin lähteä bailaamaan. Yliopisto-opiskelijaa oli liikkeellä kummasti. Ja olut sekä muutama yleisin drinkki 1-2 dollaria kappale.

Tänä aamuna rapsuttelin kassejani kilpaa puolenpäivän auringon kanssa, haukottelin ja kävin takapihan kanalasta noutamassa muutaman tuoreen kananmunan munakasta varten. Joo, näillä on täällä oikeesti 4 kanaa takapihalla.

Sitten katseltiin vähän nopeita autoja huumorilla höystettynä, showna Top Gear netistä ladattuna, viralliset kotisivut tarjoavat jaksot ilmaiseen lataukseen. Tosin vain UK:n sisällä. Aika jees sarja, melko viihdyttävää katseltavaa ihan näin ei-niin-autohullulle katselijallekin.

Sitten pelattiin trampoliinifutista Nelsonin veljien kanssa (joo, näillä on trampoliinikin) ja nyt tässä olen futista katsellut telkkarista. Isäntäperhe lähti perhepäivälliselle, mä jäin pitään taloa pystyssä. Perjantai-ilta, mitäs sitä tekisi? Talossa jäätyy munat, yöelämässä voisi olla jotain lämmittävää.

Erikoisia havaintoja matkan varrelta: Canberrassa havaitsin ekan kerran australiassa yökerhon, jolla on narikka. Kai käytännön pakosta. Ja myöskin että kyllä ne autot jäätyy eteläisellä pallonpuoliskollakin.