Lomapäivä 7 - "It's locked, let's go!

Aamu lähti lennokkaasti käyntiin mystisen öljykadon kohdattua autoamme, mutta sivistyksen parissa kun telttailimme niin apukin oli lähellä. Uutta liukastetta tankkiin ja matka jatkuu. Sormet ristissä tässä mennään ettei ongelma uusiudu. Naapuriranta oli täysin tyyni, joten kokeilimme onneamme Angouriessa. Siellä sitten vietimmekin loppupäivän ruokatauolla välissä.

Aamu- ja iltapäivän surffituokioiden kangistamina saimme itsemme raahattua takaisin retkeilyalueelle. Grillasimme hieman pikkuruisen tuikkumme ja kertakäyttögrillin kera illan pimeydessä, taas tuli kummastuneita katseita naapuriteltoista öljylamppujen, valkoviinilasien ja riippumattojen tienoilta. Kokeilisivat opiskelijabudjettia niin tietäisivät!

Aurinkoiseen päivään meinasi tulla särö, kun Stewart arveli laittaa vähän maustetta muuten niin tylsään päivään lukitsemalla meidät ulos autosta. Oltiin juuri toista kertaa menossa veteen, joten ei paljoa mun vara-avaimesta ollut apua, se kun sijaitsi nätisti vaatekasani päällä autossa. No worries, lukkoseppä on aika timpuri tässäkin maassa. Halpaa huvia, $50 ja ovet oli taas auki. Itse tosin olin jo tuohon aikaan delphiinien kanssa telmimässä enkä itse toiminnetta nähnyt, täällä kun hommilla on tapana lutviintua.

Ja vielä lisää haastetta elämään toi pomminkestävän nokialaiseni mystinen särkyminen. Sen voi huuhdella vessanpöntöstä, heittää seinään tai syövyttää hapolla, mutta olkalaukussa kaikkien tavaroiden alla tämänkin statussymbolin selkä katkeaa. Näyttö näyttäisi olevan osissa, ei siten että siruja joutuu keräilemään, mutta psykedeelisiä kuvioita siinä näkyy. Eikä sitten paljon muuta. Taitaa olla uuden puhelimen ostaminen tiedossa, mutta murehditaan sitä reissun jälkeen.

Huomenna aamusurffi ja sitten onkin aika valmistaa itsensä Byron Bayn yöelämää ja ns. ihmisten ilmoja varten. On siellä kuulemma aaltojakin.