Päivä 3 - Nemoa etsimässä

30.09.2006 klo 23.30

Great Barrier Reef, yksi maailman ihmeistä, löytyy tästä Australian koillisrannikolta. Iso se on ja vaikuttava, ja mä oon nyt sitten käynyt sielläkin. Tosin reissun paras puoli oli että paistoi aurinko.

Kovasti tuota täällä mainostavat, että se on yksi niistä MUST jutuista, jotka pitää tehdä. Mutta tää turistivirta tekee aikalailla sen, että eipä siellä mitään katsomisen arvoista ole, kaikki siellä on koluttu. Melko kuolleilta ne korallit näytti, muutama akvaariokala uiskenkenteli ja meritähti näkyi. Ei ollut haita, rauskuja, mustekaloja eikä edes sitä Nemoa näkynyt. Mutta paistoipa aurinko, ja ruokaakin tarjosivat. Eli tulipa käytyä.

Aamuyöstä tytöt meidät herätti kotiin tullessaan, kova oli halu kostaa siinä 06.45 meidän kellojen pärähtämässä soimaan. Jätettiin kuitenkin tytöt nukkumaan ja kevyen aamupalan jälkeen käveltiin tuohon satamaan paattia kohden. Oltiin melko ekoja kyytiin nousijoita, joten kansipaikat varattiin heti lennosta. Laiva itse oli sellainen katamaraani, joka kulki tuulen ja moottorin avulla parin tunnin matkan sinne itse valliriutan alueelle. Mukana oli ehkä joku 70 henkeä, valtaosa vanhoja ihmisiä valokuvia ottamassa. Ja se sitten näkyi siinä menossa.

Aikalailla karjalta karja-aitauksessa se touhu tuntui, yksi länkkäri meitä snorkkeloidessa aina ohjasi kumiveneestään lähemmäs laivaa ettei vaan eksyttäisi muusta joukosta. Suurin huoli oli suojautua piinaavalta auringonpaisteelta, mutta siitäkin muistivat varoittaa tarpeeksi usein. Ettei vaan satutettaisi itseämme. Matkan kohokohta oli ehkäpä snorkkeloinnin peruskurssi, suoritettuna kuivaharjoitteluna. Harmi ettei saatu diplomia siitä. "Jos snorkkelisi vuotaa, syynä on 1) hiukset snorkkelin välissä 2) liikaa viiksiä 3) snorkkeli on väärinpäin päässä."

Mutta ruoka oli hyvää, näkymät mahtavat ja vesi lämmintä. Kävi vaan mietityttämään että kuinka paljon parempia ne meidän pari ykkösvaihtoehtoa olisi ollut, jos olisi niille reissuille mahduttu mukaan. Niiden kyydissä olisi päässyt vähän kauemmas ja pienemmällä porukalla, mutta turhapa sitä enää on miettiä. Otetaan nokka kohti tulevaa.

Viideltä oltiin iltapäivästä takaisin, joten aurinkoa tuli otettua aika tunteella. Mutta viksu turisti oli laittanut aurinkorasvaa kilokaupalla, joten vain pienellä punoituksella säären etuosassa selvittiin. Ne saksalaiset turistit eivät varmaan mieti samalla lailla juuri tällä hetkellä...

Ekana suihkuun, sitten pyykit pesuun, illallista pizzeriasta ja iltaa istumaan. Ja siellä olikin sitten melkoinen backpackereiden ruumiillistuma tarinoitaan jakamassa. En nyt sano että hän valehtelee, ihan varmasti on käynyt useissa paikoissa ja nähnyt maailmaa monelta eri kontilta, mutta siinä vaiheessa kun puhuttiin Laoksen viidakon noitatohtoreista, jotka osaa muuttaa muotonsa villieläimeksi, niin mä menetin kiinnostukseni. Ei siinä, mukavia tarinoita hällä oli kerrottavana, aina mä tykkään kuunnella ja avartaa omaa tietämystä. Vähän sellainen "mä oonkin käynyt hienommassa paikassa kuin sun isä" -tyylinen kerskailu mulle kuitenkin touhusta paistoi läpi, joten tyydyin sitten nyökkäilemään vierestä ja ihmettelemään mitä kaikkea sitä voi maailmalla nähdä. Oon mäkin nyt jotain muuta kuin Koskipuiston Tampereella nähnyt, mutta ei mulla oikein oo tollaisia elämänkatsomusta muuttavia kokemuksia tullut. Ehkä mä oon vaan sitten liian realisti, elämä on julmaa, get use to it.

Päätettiin myös huominen autoreissu peruuttaa, lähinnä siksi että Sakari ei saa tehdä 300 metrin korkeuseron suuruisia nousuja seuraavan 24 tunnin aikana. Kuulemma sukellus oli ihan ok, vaikka hän olisi pinnan alla pidempään tänään viihtynytkin. Mutta tuo sukellus tuo mukanaan tuon rajoituksen korkeuseroissa, ja kun ei oikein tiedetty näistä tän alueen topografisista eroista, niin päätettiin hyljätä ajatus. Eikä tytötkään niin innostuneita olleet enää ideasta. Joten otetaan huominen rauhallisesti (lue: aurinkoa), etsitään kyyti etelää kohden ja valmistaudutaan siirtymään.

Kyllä tää Cairns on enemmän niille saksalaisille turisteille, jotka haluaa polttaa sitä rahaa (ja nahkaansa). Ei jää kauas Surfers Paradisesta, tosin tää on vaan suunnattu sukeltajille. Mulle riittää.